Kevättä rinnassa!

Hei!

Nyt on jo Suomen iltapäivälehtiinkin päästy. Nimittäin lämpötilan osalta. Kyllähän täällä aurinko paistaa ja kummasti alkaa kevättää, vaan jotta ei kukaan kovin pahasti kateuteen tikahdu joudun myöntämään, ettei iltaisin on todella kylmä. Lunta on vielä jonkin verran maassa. Mutta kyllä tämä mieltä piristää: vielä kun alkaa vihertämään niin se se vasta on elämää!=)

Juuri palautin ensimmäisen ison esseen uudelleen opettajalle. Kävi nimittäin niin, että sain esseestä muutoin "godkänt", mutta niinhän se kielioppivirheisiin kaatui. Onneksi ystävällinen ruotsalainen auttoi minua, ja nyt lähti essee uudelle kierrokselle. Oli siellä muitakin, jotka joutuivat täydentämään esseetä esimerkiksi siitä syystä, ettei ollut kirjoittanut riittävästi jostain aiheesta tai että ei ollut antanut siitä kritiikkiä. Suomessahan tällaista ei joudu/saa koskaan tehdä. Jos kirjoitat puutteellisen esseen, näät seuraamukset arvosanasta. Ensin kyllä harmitti kun sain esseen takaisin, mutta toisaalta tuleepahan viilailtua kieliopin kanssa. Toivon, että osaavat täällä kuitenkin hiukan arvostaa sitä, että olen tehnyt esseet ruotsiksi. Nyt kun tästä yhdestä pääsi, niin johan tässä on alkanut seuraavan esseen kirjoittaminen. Edelleen tarkoituksena pitäytyä ruotsin kielessä. Tekemistä siis kyllä riittää ennen kurssin päättymistä 19.3. Sitten onkin viikon loma, jonka jälkeen alkaa tuo toinen 15 op:n pläjäys.

Lomaviikolla lähdemme viikonlopuksi Osloon. Lennämme Kööpenhamista (hinta noin 40 euroa) ja tulemme takaisin bussilla (hinta noin 25 euroa). Noilla hinnoilla ei Jyväskylästä pääse mihinkään. Kovasti odotan tulevaa reissua! Viikko sitten olimme Kööpenhaminassa. Tästä pääsee junalla noin 40 minuutissa, mutta päätimme jäädä yöksi, jotta ehtii olla ihan rauhassa paikan päällä. Kööpenhamina on kaunis kaupunki, jossa nähtävää riittää. Itseasiassa tästä tulikin ihan shoppailureissu. Yritimme metsästää Merenneitoakin, mutta eksyminen, kylmä ja nälkä saivat meidät jättämään neidon rannalle. Sielläpä odottaa meitä seuraavaan kertaan. Kävimme katsomassa yliopiston päärakennusta, jossa sijaitsee yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, ja illalla istuimme paikallisessa Studenterhusetilla. Siellä soitti joku bändikin. Oli mukava päästä näkemään pilkahdus siitä, millaista opiskelijaelämä Tanskassa saattaisi olla.

Kaiken kaikkiaan siis erittäin hyviä kokemuksia ja hyvä reissu, mutten malta olla kirjoittamatta aiheesta palvelu. Tämä ihan sitäkin silmällä pitäen, että joku Tanskaan suuntaava on keliaakikko. Itse nimittäin olen, ja voin kyllä sanoa, että Tanskassa jää hyvin nopeasti nuolemaan näppejään. Eikä siinäkään mitään jos ei oikeasti ole sitä gluteenitonta vaihtoehtoa, tai jos ei asiasta tiedä ja kysyy tietoa joltain toiselta. Mutta siinä vaiheessa loppuu minun huumori, jos gluteenitonta hampurilaista (joita kyllä saa Suomen ja Ruotsin McDonalseista!) tilaavalle nauretaan päin naamaa! Mäkki on aina oma lukunsa, mutta sama ilmiö tapahtui ihan kunnon ravintolassa. Ja loppukaneetiksi pitkän keskustelumme jälkeen tarjoilija heitti: otatko leipää? Ehkä se oli vitsi, mutta eipä paljon naurattanut siinä vaiheessa. Ruotsissa on hyvä valikoima gluteenittomia tuotteita ja hintataso on hieman Suomen tasoa alhaisempi. Sen sijaan kannattaa varautua siihen, ettei niitä G -merkkejä täältä, saatika sitten Tanskasta löydy. Kysyä siis täytyy aina, ja sen jälkeen ikävä kyllä, on näköjään myös varauduttava ottamaan puolustuslinja, sillä niin ikävään sävyyn Tanskassa palveltiin keliaakikko-asiakasta.

Elämään uudessa ympäristössä tottuu nopeasti. On ihana tulla kotiin, kun täällä on yleensä aina joku. Meillä on tullut perinne syödä olohuoneessa tv:n ääressä. Siihen sitä yleensä porukkaa kokoontuu, kuka mihinkin aikaan, mutta todennäköisemmin et istu siellä yksin. Välillä taas on ihana vetäytyä omaan pikkukammariinsa. Joskus kun ei kiinnosta nähdä ketään: oikein tekisi mieli hiipiä keittiöön, hakea äkkiä syötävää ja luikkia takaisin omaan huoneeseen. Välillä sitä taas tuntuu, että miksei nyt kukaan ole kotona ja tule juttelemaan. Ja vaihtariakin voi joskus väsyttää. Aina ei tarvitse jaksaa lähteä mihinkään. Itsellä oli viime viikko aikamoinen: tuli käytyä useaan kertaan ulkona. Oli synttäriä, Kööpenhaminan reissu, korridoori-bileet jne. Tällä viikolla on tuntunut, että haluaa vain käydä jumpassa ja tehdä kouluhommia. Ei jaksa muuta. Paitsi että viikonloppuhan on taas edessä. Tänään on Finlustin kekkerit ja huomenna lähdemme järjestetylle Göteborgin reissulle. Reissu alkaa klo 9 ja päättyy seuraavana päivänä klo 5.30. Jos silloinkaan. Oon täysin varautunut siihen, että siellä odotellaan myöhään aamuyöhön viimeisiä klubilla riehujia.

Puss och kram!

Anu